Mini makaa masullaan lattialla. Pikkunälis pomppii sängyllä. Molempia naurattaa. Pikkunälis sanoo: Kato Mini! Ja Miniä naurattaa lisää. Mini oikeen kujertaa, kun on niin hyvällä tuulella.
Huomasinpa juuri, että Mini aika kätevästi pyörii jo napansa ympäri. Kohta on 180 astetta mennyt että hurahti!
Ja välillä Mini ottaa vähän peukkua. Peukun lutsutus kuuluu varmaan naapuriin asti. Välillä painetaan pää alas ja imeskellään vähän lisää peukkua. Sitten jaskaa taas katsella kun isosisko pomppii. Mutta hei, tuollahan on keittiö, miten mä sinne pääsen. Taas vähän peukkua. Voi minun peukkusankaria. <3
Ne huutonetistä tilaamani vaipat tuli muuten tänään, nyt ovat koneessa peseytymässä meitä varten.
Kävin tässä välissä syömässä ja ihmettelin kun Mini yhtäkkiä oli ihan paikallaan ja hiljaa, niin toinen teki täyden 360 asteen ympyrän napansa ympäri ja nukahti. Koville otti ilmeisesti. :')
Seikkailin muuten jälleen tuolla myelon.info-sivuilla ja luin tota "suhde lapseen"-osiota. Täytyy sanoa, että meillä ei ollut mitään ongelmaa Minin kanssa luoda suhdetta toisiimme, vaikka alku olikin todella haastava. Itku silmässä ajattelenkin niitä aikoja, mutta onneksi ne on nyt takanapäin. Olin koko sairaala-ajan Minin kanssa KYS:ssä, vaikka hirveä ikävä oli Pikkunälistä ja Iskää. Olisinhan minä toki saanut lähteä pois sieltä välillä, kotiin, mutta jo potilashotellissa yöpyminen niinä parina yönä teki tiukkaa, kun tuntui että on niin kaukana Ministä. <3
Suosittelen toa myelon.info-sivustoa kaikille, jotka haluaa lukea MMC:stä ja Hydrokefaliasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti