Reissuviikonloppu pidetty!

Tuli oltua kotikonnuilla to-la, ja sieltä lähettiin kälyn luo sitten la-su yöksi. Oli pikkunäliskin innoissaan kun pääs serkkupoikien kanssa leikkimään. Ja tädin kanssa saunomaan! Pikkunälis kävi kaksi kertaa saunassa, ja ei millään olis halunnut tulla pois. Tätilässä nukutti hyvin siihen asti, kunnes kissa mokoma hyppäsi pikkunäliksen sänkyyn aamulla. Kotikonnuilla isomummolassa nimittäin tyttö nukkuu yleensä aika huonosti, en osaa sanoa kyllä miksi. :( Vaikka kotikonnuilla me käydään useemmin kuin esim. tuolla tätilässä.
Reissussa hävis pikkunäliksen unimusiikki-cd, mutta onneks on uni tullut toisellakin levyllä. :) En ymmärrä, ehkä se jäi isomummolaan. Ja jäi yks toinenkin asia hoitamatta tuolla kotikonnuilla; haudoilla käynti nimittäin. Mutta jos ensi kerralla?

Isomummo tuleekin torstai-iltana ukkelin kanssa sekä haisulimyyn (mun pikkusisko, lempinimi on tullu joskus ajat sitten jostain) kanssa hoitamaan pikkunälistä, kun meillä on perjantaina se KYS:n aika. Maanantaina oli neuvolakin, siellä ei mitään ihmeitä muistaakseni. Paitsi painoa oli tullut parissa viikossa yli 2,5kg. :D Oh no! Mutta pikkunäliksen odotuksen aikaan painoin näillä viikoilla huomattavasti enemmän kuin nyt. :) Oon tyytyväinen itteeni. :)
Hiukka jännittää se KYS:n käynti. Tai ei siinä muuten mitään, mutta ensinnäkin se magneettikuvaus jännittää, ja se vielä enemmän, että mitä ne sanoo siitä synnytystavasta sitten! Jos ne sanoo, että sektio tulee, niin alan varmaan itkemään! :/
Ainiin, toinen käly mainitsi, että uusimmassa Vauva-lehdessä olis juttu MMC:stä, mutta meidän pikkukirjastossa ei sitten ollut koko lehteä, enkä raaski ostaa sitä irtonumerona kun on niin kallis mun mielestä! Ehkä mä sen jostain löydän käsiini. :)

Vielä...
Pikkunälis nukkuu päikkäreitä ulkona, nyt jo kolmatta tuntia. Mammanälis on saanut viettää aikaa koneella fb:ssä pelaillen noitapeliä ja kaksplussan palstalla tulee viihdyttyä jonkunverran kans. :) Kun sain pikkunäliksen nukkumaan, niin oli pakko mennä varastoon kasaamaan tuplarattaat ja fiilistelemään pitkin varaston käytävää :D Kohta me päästään oikeesti ajelee niillä!
Kohta pääseekin tekemään päivällistä, meillä syödään tänään lihamureketta, kukkakaaligratiinia (oma sovellus, katotaan mitä tulee...) ja salaattia johon tulee jäävuorisalaattia, kirsikkatomaattia, ananasta ja mandariinia. Jos sit vielä vaikka kananmunia keittäis lisäks, niin avot! :)

Hyvää ystävänpäivää kaikille! :)

Taas se läks...

Iskä-nälis nimittäin. Maanantai-iltana se lähti töihin ja tuli viime yönä takas. Nyt se lähti kotikunnalle asioita hoitamaan, ja huomena sieltä Helsinkiin Suomi-Venäjä- ulkoilmaottelua kahtomaan. Tulee kaiketi seuraavana yönä sit taas takas. Sit lähdetäänkin yhdessä kotikunnalle ja sieltä kälyn luo koko perhe, tai sitten minä ja pikkunälis jäähään meidän sukulaisille yöks. Sit pyhänä kotiin. Yhtä reissua kyllä tämä viikko!

Tänään...

Oltiin tänään pikkunäliksen kanssa kaupungissa hoitamassa veroasioita.. Asiat tuli hoidettua ja sattumalta nähtiin muori (minun äiti) ja Late siellä. Käytiin sit porukalla Hesessä syömässä, pikkunäliskin söi ranskalaisia ja dippaili niitä hienosti ketsuppiin. Kun tultiin kotiin, iskä arvas että oltiin käyty herkuttelemassa, kun pikkunäliksen naama oli jäänyt ihan ketsuppiin! :D Tuli ostettua myös käynnistyskaapelit autoon, kun aina toi ei tunnu lähtevän oikeen hyvin käyntiin (iskän rahoilla tottakai! :D ) Ja iskä muuten lupas ostaa siihen uuden akun. :) 

Tuntuu muuten että oon päässy taas vaihteeks jonkinlaiseen "seesteisyyden tilaan", kun en oo suuttunut tai hermostunut (juuri) mistään tänään. Paitsi iskälle jostain, minkä oon jo unohtanut. Ja pikkunälikselle kerran, mutta sekin oli ihan turhaa. :( Mutta en esim. edes korottanut ääntä aamulla, kun pikkunälis päätti kaataa itse itselleen maitoa mukiin, ja viimeiset maidot sitten kaatui pitkin pöytiä (mutta mukiin meni yli puolet silti, hyvä pikkunälis!). Voi meidän omatoimista tyttöä. <3 

Mutta pottaharjoittelut on taas menny takapakkia, nyt tyttö ei suostu edes istumaan puoltakaan minuuttia potalla tai pöntöllä. Vielä pari viikkoa sit istui siinä kauemminkin (vaikka sinne ei mitään tullutkaan kun ehkä kerran kolmessa viikossa..). Taidan siirtää suosiolla pottaharjoittelut ensi kesälle, on helpompaa ainakin siivouksen ja pyykkäyksen kannalta. Aiemmin ajattelin, että olis hyvä jos tyttö oppisi potalle ennenkuin mininälis syntyy, mutta se taitaa olla toiveajattelua, vai olisko jollain jakaa joku hyvä vinkki asian edistämiseksi? 

Valivalivali...

Ollaan muuten ihmetelty meidän nettiä. Vaihdettiin just Saunalahteen, ja se toimii kyllä ihan oudosti. Nettitikku siis kyseessä. Aamuisin voi olla jopa 8 megaa nopeus, sit illalla alle puoli megaa. :/ Näin iltaisin menee hermo, kun toivois että netti toimis edes vähän nopeemmin. Ja alkuun ei saatu sitä ees toimimaan tossa 3G-reitittimessä. Kävin tänään Elisan liikkeessä kyselemässä mikä siinä voi olla kun ei toimi tossa, niin tänään se sit alkokin toimia kunnolla siinä :D Aina kannattaa valittaa näköjään ;D

Valitetaan nyt vähän lisää vielä; fb:n peli Bubble Witch Saga. Hermo menee kun en pääse tota rataa 123 läpi :D (ajattelin vaan että kun mainitsen siitä, niin kohta varmaan pääsen senkin läpi...)

Taas pääsen viettämään loppuiltaa tv:n kanssa, tuleekohan sieltä edes mitään katsomisen arvoista?

-mamma-nälis-

Kaunista päivää!

Ikkunasta ulos katsottuna ainakin kaunista. :) Aamupäivästä olikin niin harmaata kun pikku-näliksen kanssa ulkoiltiin ja tuuli kävi tosi kovasti kasvoihin. :/ Mutta kyllä tyttö nautti selvästi, kun pitkästä aikaa päästiin kunnolla pihalle telmimään! Jopa minä mahani kanssa konttailin hangessa tytön kanssa. ;)

Olin sitten ajatellut, että päiväunet tyttö saa nukkua ulkona, kun ei oo paljoa pakkasta (aamulla -5 pintaan), mutta nyt se onkin kiristynyt jo reilusti yli -12 asteen ja toi tuuli on ihan mahotonta, että pikku-nälis saakin nukkua sisällä (jos se sinne nukahtaa, viimeaikoina on ollu ongelmallista toi sisälle päiväunille käyminen...), ja mamma viettää aikaa koneella. :D Alkuperäinen suunnitelmahan oli siivota päiväunien aikaan, mutta näin kävi...
Lakanat ainakin vois vaihtaa ja järjestellä tavaroita, mutta katotaan jaksaako vaiko ei.

Raskausasiaa... 35. viikko.
Joinain päivinä tuntuu olevan veto niin pois kun touhuaa tuon pikkunäliksen kanssa, ja mininäliskin vie voimia masussa. Eilen supisteli (kivuttomasti kylläkin, onneks), ja lisäks tuntui että mahanahka repeää. Ja huomasin, että mulla varmaan kohta napa pullahtaa ulos. Nouuuuh, en taho. Nyt ollaan menossa siis 35:llä raskausviikolla. Ensi viikolla olisi sitten yliopistollisen sairaalan käynti, kerran ollaan aiemmin käyty. Ei oo ihan tavallinen vauva siellä masussa, vaan ihan erikoislaatuinen kullannuppu ja sen vuoksi sitten käymme siellä yliopistollisessa. Ensi kerralla siellä on tiedossa magneettikuvaus ja sen perusteella mietitään synnytystapaa, sektio vaiko alatie. Itse olisin alatiesynnytyksen kannalla, jos saisin valita. Mutta jos se tuottaa liikaa riskejä lapselle, niin pakkohan se on sektioon mennä sitten.
Tulevalla lapsella on siis Spina Bifida, (selkäydinhalkio) sakraalitasolla, eli todella alhaalla selkärangassa. Tämä selvisi rakenneultrassa, ja pääsimme heti keskussairaalan lastenneurologin puheille asiasta. Onneksi pääsimme, koska äitipolin lääkärit antoivat "hiukan" metsään menevää tietoa asiasta, mutta eipä niillä ole kokemusta ja tietoa tuollaisesta. Äitipolin jälkeen meillä oli tosi synkkä fiilis asiasta, mutta neurologin tapaamisen jälkeen on joka hetki tuntunut paremmalta ja elämä valoisammalta. Ja yliopistollisen käynnin jälkeen on vaan ollut vielä parempi fiilis. Oli kyllä asiantuntevaa väkeä siellä ja ne selvästi nauttivat työstään!

Joskus vaan tulee sellaisia pelkotiloja, että miten (minä) pärjään kahden pienen lapsen kanssa, joista toinen on vielä erityislapsi, etenkin jos iskä tekee pitkää päivää töissä. Mutta lupas se onneks olla alkuun aika pitkään kotona jos vaan mahdollista.
Vaikka hoitoalalla olen itse, niin silti jotenkin pelottaa jos joutuu jotain hoitotoimenpiteitä tekemään vauvalle (esim. katetrointi) tai jos lapselle tulee suntti, niin huomaako jos se ei toimikaan normaalisti?


Lopuksi...
Kyllä tässä meidän perhettä ja läheisiä on koeteltu muutenkin muutamina viime vuosina, on ollut keskenmenoja, sairauksia, kasvaimia joista selvitty, syövälle menetetty läheinen ihan viime vuoden lopulla, toiselta läheiseltä juuri leikattu syöpä tammikuussa, kuolemia ja paljon muita ongelmia... Onneksi jotain hyvääkin, pikkunälis hyvänä esimerkkinä, ja meillä parisuhde on hyvällä mallilla, sekään ei aina ole ollut niin.


Mutta itse ajattelen, että ihmiselle ei anneta enempää taakkaa mitä hän pystyy kantamaan. Koen kyllä, että olen ihmisenä vahvistunut paljonkin viimeaikojen takia.

Testauskirjoitus

Ajattelinpa nyt kokeilla blogin pitämistä, siskoni ehdotti tätä minulle jo jokin aika sitten, mutta en jaksanut silloin vielä paneutua tähän... Ensimmäinen vaikeus tuli siinä, että keksisin blogilleni nimen. Jos nimi alkaa tuntua väärältä, niin voihan sen kai vaihtaa? :D Tuskinpa vaihdan kuitenkaan. Katsotaan nyt miten tämä lähtee käyntiin ja tuleeko tänne edes kirjoiteltua. Saati lukeeko tätä kukaan.

Vielä ulkomuotoa vois muokkailla paremmaksi, mutta nyt just ei jaksa. Ehkä joskus sitte. ;)

Kello on jo noin paljon, ja minä oon vielä koneella, ehkä painun nukkumaan nyt, kun pikku-nälis (esikoinen siis) ei kuitenkaan nuku kahdeksaa pidempään aamulla. Iskä-nälis lähti parin päivän työmatkalle ja vietetään tytön kanssa aikaa sitten kaksin, tai oikeestaan lasten kanssa kolmin, kai tuo mini-näliskin lasketaan vaikka se on vielä masussa? Ainakin se hyvin tomerasti ilmoittaa "mielipiteensä ja asiansa" potkuin ja muuten liikkuen, että ei sitä voi unohtaa! :D Onneks pakkaset lauhtu sen verran, että päästään pihalle, neljän seinän sisällä olo alkokin jo riittää!



-mamma-nälis-